(Julkaistu Savon Sanomissa 9.5.2013 ja Helsingin Sanomissa 12.5.2013)
Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi 9. toukokuuta 1950 julistuksen, jossa hän esitti, että rauhanomaisten suhteiden säilyttämiseksi on välttämätöntä luoda perusta Euroopan valtioliitolle. Tätä niin kutsuttua Schumanin julistusta pidetään lähtölaukauksena Euroopan integraatiolle ja nykyään 9. toukokuuta vietetään Eurooppa-päivää kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Schumanin julistuksen sanoma on yli 60 vuoden jälkeen yhä monella tapaa ajankohtainen. Julistuksessa todetaan muun muassa kaukonäköisesti, että Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus.
Eurokriisin aikana EU-maat ovat joutuneet kovan paineen alla kasvattamaan yhteisvastuullisuutta. Se on jakanut mielipiteitä. Osan mielestä yhteisvastuullisuudessa on menty jo liian pitkälle, toiset toivoisivat yhä syvempää ja aidompaa yhteisvastuullisuutta.
Erityisesti kriisimaille myönnetyt tukipaketit ja EU:n ajamat säästö- ja sopeutusohjelmat ovat nakertaneet kansalaisten luottamusta EU:ta kohtaan. Monissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja EU-skeptisten populististen puolueiden nousua.
Ne ovat nostaneet taas esiin puheet EU:n demokratiavajeesta, koska protesti EU:ta kohtaa ei kohdistu suoraan EU-tason päätöksentekoon, vaan kanavoituu erilaisia kiertoteitä. Useissa tutkimuksissa on todettu kansalaisten kiinnostuksen Euroopan unionin päätöksentekoa ja Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan olevan erittäin alhaisella tasolla, joka kielii siitä, että niihin vaikuttamisen ei koeta johtavan todelliseen muutokseen.
Nykyisellään kansalaisella ei ole riittävästi demokraattisia välineitä vaikuttaa päätöksentekoon Euroopan tasolla. Toisin kuin kansallisissa vaaleissa, Euroopan parlamentin vaalien tulos ei suoraan vaikuta valittavan komission kokoonpanoon ja siten poliittiseen linjaan. Jos komissio sen sijaan valittaisiin parlamenttiin valittujen edustajien piiristä vaalitulosta kunnioittaen, myös EU:ssa toteutuisi aidompi kansalaisten tahtoa toteuttava parlamentarismi.
Institutionaalisia uudistuksia tärkeämpää on kuitenkin tunne osallisuudesta. Unionin kohtaama uskottavuusongelma on ratkaistavissa vain, jos ja kun kansalaiset saadaan kiinnostumaan Euroopan tason asioista ja kokemaan osallistumisen eurooppalaiseen demokratiaan tärkeänä.
Etenkin nyt Euroopan kansalaisten teemavuonna kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään ja demokraattiseen päätöksentekoon on tuettava päätöksenteon kaikilla tasoilla.Tässä mielessä eurooppalainen kansalaisaloite on tärkeä askel oikeaan suuntaan, koska se tarjoaa kansalaisille suoran väylän vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Demokratia ei enää 2010-luvulla voi perustua pelkästään kerran neljässä tai viidessä vuodessa vaaleissa annettavaan edustajan mandaattiin.
Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi 9. toukokuuta 1950 julistuksen, jossa hän esitti, että rauhanomaisten suhteiden säilyttämiseksi on välttämätöntä luoda perusta Euroopan valtioliitolle. Tätä niin kutsuttua Schumanin julistusta pidetään lähtölaukauksena Euroopan integraatiolle ja nykyään 9. toukokuuta vietetään Eurooppa-päivää kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Schumanin julistuksen sanoma on yli 60 vuoden jälkeen yhä monella tapaa ajankohtainen. Julistuksessa todetaan muun muassa kaukonäköisesti, että Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus.
Eurokriisin aikana EU-maat ovat joutuneet kovan paineen alla kasvattamaan yhteisvastuullisuutta. Se on jakanut mielipiteitä. Osan mielestä yhteisvastuullisuudessa on menty jo liian pitkälle, toiset toivoisivat yhä syvempää ja aidompaa yhteisvastuullisuutta.
Erityisesti kriisimaille myönnetyt tukipaketit ja EU:n ajamat säästö- ja sopeutusohjelmat ovat nakertaneet kansalaisten luottamusta EU:ta kohtaan. Monissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja EU-skeptisten populististen puolueiden nousua.
Ne ovat nostaneet taas esiin puheet EU:n demokratiavajeesta, koska protesti EU:ta kohtaa ei kohdistu suoraan EU-tason päätöksentekoon, vaan kanavoituu erilaisia kiertoteitä. Useissa tutkimuksissa on todettu kansalaisten kiinnostuksen Euroopan unionin päätöksentekoa ja Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan olevan erittäin alhaisella tasolla, joka kielii siitä, että niihin vaikuttamisen ei koeta johtavan todelliseen muutokseen.
Nykyisellään kansalaisella ei ole riittävästi demokraattisia välineitä vaikuttaa päätöksentekoon Euroopan tasolla. Toisin kuin kansallisissa vaaleissa, Euroopan parlamentin vaalien tulos ei suoraan vaikuta valittavan komission kokoonpanoon ja siten poliittiseen linjaan. Jos komissio sen sijaan valittaisiin parlamenttiin valittujen edustajien piiristä vaalitulosta kunnioittaen, myös EU:ssa toteutuisi aidompi kansalaisten tahtoa toteuttava parlamentarismi.
Institutionaalisia uudistuksia tärkeämpää on kuitenkin tunne osallisuudesta. Unionin kohtaama uskottavuusongelma on ratkaistavissa vain, jos ja kun kansalaiset saadaan kiinnostumaan Euroopan tason asioista ja kokemaan osallistumisen eurooppalaiseen demokratiaan tärkeänä.
Etenkin nyt Euroopan kansalaisten teemavuonna kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään ja demokraattiseen päätöksentekoon on tuettava päätöksenteon kaikilla tasoilla.Tässä mielessä eurooppalainen kansalaisaloite on tärkeä askel oikeaan suuntaan, koska se tarjoaa kansalaisille suoran väylän vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Demokratia ei enää 2010-luvulla voi perustua pelkästään kerran neljässä tai viidessä vuodessa vaaleissa annettavaan edustajan mandaattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti