perjantai 24. tammikuuta 2014

Kohti demokraattisempaa Eurooppaa?

Komissaari Viviane Reding vastaanotti kansalaisjärjestöjen suositukset EU:n kansalaisuuspolitiikan uudistamiseksi Vilnassa joulukuussa 2013.


EU-demokratia ei voi hyvin. Ainakaan, jos mittarina pidetään kansalaisten tietämystä EU-asioista.
 
Vuoden 2012 lopulla julkistetun Eurobarometrin mukaan kolmasosa eurooppalaisista ei osaa nimetä yhtään EU:n toimielintä. Lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tiedä mitään tai tietää vain vähän EU:n toiminnasta ylipäätään.
 
Kansalaiset eivät myöskään tunne oikeuksiaan. Euroopan komission vuonna 2010 laatimassa Euroopan unionin kansalaisuutta koskevassa katsauksessa todettiin, että EU-kansalaiset eivät pysty hyödyntämään kaikkia etujaan, koska he eivät tunne niitä. Erityisen huonosti tunnettu on oikeus muuttaa asumaan johonkin toiseen EU-maahan.

Tämänkaltaiset havainnot toimivat lähtölaukauksena sille, että komissiota pyydettiin nimeämään vuosi 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi. Ajankohta koettiin muutenkin otolliseksi, koska tänä vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun EU ja EU:n kansalaisuus luotiin Maastrichtin sopimuksella.

Kansalaisten teemavuodella on ollut kaksi päämäärää. Ensinnäkin lisätä eurooppalaisten tietämystä oikeuksista ja mahdollisuuksista, joita EU-kansalaisuus heille tarjoaa. Toiseksi pohtia keinoja, joiden avulla EU-kansalaiset saataisiin vahvemmin mukaan omien yhteisöjensä ja yhteiskuntansa toimintaan niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin EU:nkin tasolla. Se on EU:n ja demokratian tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä asia.

Vielä on liian aikaista sanoa, miten hyvin teemavuoden tavoitteet ovat toteutuneet. Vuodessa ei näin suuria kiviä paljon liikuteta, mutta on hyvä, että aiheen tärkeys tunnustetaan korkeinta poliittista johtoa myöten. Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barrosokin nosti esiin demokratian tärkeyden EU:n tilasta vuonna 2012 pitämässään puheessa: ”Ajat, joina Eurooppa yhdentyi kansalaisten hiljaisella suostumuksella, ovat ohi. Eurooppa ei enää voi olla teknokraattien, byrokraattien tai edes diplomaattien Eurooppa. Sen on oltava demokraattisempi kuin koskaan.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kansalaisten teemavuoden pysyvin vaikutus tulee olemaan kansalaisjärjestöjen tiivistynyt yhteistyö EU-tasolla. Sadat kansalaisjärjestöt eri puolilta Eurooppaa – Eurooppalainen Suomi ry muiden mukana – ovat tämän vuoden aikana työstäneet yhteisiä kantojaan EU-demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi EYCA-verkostossa, joka perustettiin tätä vuotta silmällä pitäen.
 
Työ on hiljattain saatu päätökseen ja kansalaisjärjestöjenyhteiset suositukset EU:n kansalaisuuspolitiikan uudistamiseksi luovutettiin joulukuussa Euroopan komissiolle teemavuoden päätöstilaisuudessa Vilnassa. Suosituksissa vaaditaan muun muassa Euroopan parlamentin valtaoikeuksien lisäämistä, ylikansallisia vaalilistoja, kansalaisten suorempaa valtaa vaikuttaa komissaarien valintaan. Kansalaisten äänen on kuuluttava suoremmin Brysselissä.

Sen lisäksi vaaditaan myös suorien vaikuttamisväylien, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen, kehittämistä menettelyiltään yhä yksinkertaisemmiksi. Kansalaisjärjestöjen viesti päättäjille on selvä: demokratia ei voi enää 2010-luvulla perustua pelkästään kerran neljässä tai viidessä vuodessa vaaleissa luovutettavaan mandaattiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti