EU-demokratia ei voi hyvin. Ainakaan, jos mittarina pidetään kansalaisten tietämystä EU-asioista.
Vuoden 2012 lopulla julkistetun Eurobarometrin mukaan
kolmasosa eurooppalaisista ei osaa nimetä yhtään EU:n toimielintä. Lähes 70
prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tiedä mitään tai tietää vain vähän EU:n
toiminnasta ylipäätään.
Kansalaiset eivät myöskään tunne oikeuksiaan. Euroopan
komission vuonna 2010 laatimassa Euroopan unionin kansalaisuutta koskevassa
katsauksessa todettiin, että EU-kansalaiset eivät pysty hyödyntämään kaikkia
etujaan, koska he eivät tunne niitä. Erityisen huonosti tunnettu on oikeus
muuttaa asumaan johonkin toiseen EU-maahan.
Tämänkaltaiset havainnot toimivat lähtölaukauksena sille,
että komissiota pyydettiin nimeämään vuosi 2013 Euroopan kansalaisten
teemavuodeksi. Ajankohta koettiin muutenkin otolliseksi, koska tänä vuonna tuli
kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun EU ja EU:n kansalaisuus luotiin Maastrichtin
sopimuksella.
Kansalaisten teemavuodella on ollut kaksi päämäärää. Ensinnäkin
lisätä eurooppalaisten tietämystä oikeuksista ja mahdollisuuksista, joita EU-kansalaisuus
heille tarjoaa. Toiseksi pohtia keinoja, joiden avulla EU-kansalaiset
saataisiin vahvemmin mukaan omien yhteisöjensä ja yhteiskuntansa toimintaan
niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin EU:nkin tasolla. Se on
EU:n ja demokratian tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä asia.
Vielä on liian aikaista sanoa, miten hyvin teemavuoden
tavoitteet ovat toteutuneet. Vuodessa ei näin suuria kiviä paljon liikuteta, mutta
on hyvä, että aiheen tärkeys tunnustetaan korkeinta poliittista johtoa myöten.
Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barrosokin nosti esiin demokratian
tärkeyden EU:n tilasta vuonna 2012 pitämässään puheessa: ”Ajat, joina Eurooppa yhdentyi kansalaisten hiljaisella suostumuksella,
ovat ohi. Eurooppa ei enää voi olla teknokraattien, byrokraattien tai edes
diplomaattien Eurooppa. Sen on oltava demokraattisempi kuin koskaan.”
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kansalaisten
teemavuoden pysyvin vaikutus tulee olemaan kansalaisjärjestöjen tiivistynyt
yhteistyö EU-tasolla. Sadat kansalaisjärjestöt eri puolilta Eurooppaa –
Eurooppalainen Suomi ry muiden mukana – ovat tämän vuoden aikana työstäneet
yhteisiä kantojaan EU-demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi
EYCA-verkostossa, joka perustettiin tätä vuotta silmällä pitäen.
Työ on hiljattain saatu päätökseen ja kansalaisjärjestöjenyhteiset suositukset EU:n kansalaisuuspolitiikan uudistamiseksi luovutettiin joulukuussa Euroopan komissiolle teemavuoden päätöstilaisuudessa
Vilnassa. Suosituksissa vaaditaan muun muassa Euroopan parlamentin
valtaoikeuksien lisäämistä, ylikansallisia vaalilistoja, kansalaisten suorempaa
valtaa vaikuttaa komissaarien valintaan. Kansalaisten äänen on kuuluttava
suoremmin Brysselissä.
Sen lisäksi vaaditaan myös suorien vaikuttamisväylien, kuten
eurooppalaisen kansalaisaloitteen, kehittämistä menettelyiltään yhä
yksinkertaisemmiksi. Kansalaisjärjestöjen viesti päättäjille on selvä: demokratia
ei voi enää 2010-luvulla perustua pelkästään kerran neljässä tai viidessä
vuodessa vaaleissa luovutettavaan mandaattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti