Kuinka komissaarit tulisi valita?

                                            (copyright European Union 2013)

Helsingin Sanomien älykköraadilta kysyttiin viime lokakuussa mielipidettä EU-komission suomalaisjäsenen valintatavasta. Suurin osa vastanneista haluaisi muuttaa nykykäytännön, jonka mukaan valinta on pääministeripuolueen sisäinen asia. Eniten kannatusta sai vaihtoehto, jonka mukaan komissaarivalinnan pitäisi perustua ensisijaisesti koko hallituksen päätökseen. Sitä kannatti kolmannes vastaajista. Muuten vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti eri vaihtoehdoille.

Yllättävää tuloksissa oli se, ettei komissaarin valinnan demokratisointi saanut laajaa kannatusta.16 prosenttia vastaajista oli valmis sitomaan komissaarivalinnan europarlamenttivaalien tulokseen ja vain 12 prosenttia eduskunnan tekemään valintaan. Muiden muassa Aalto yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara totesi avoimessa vastauksessaan, että päätös ei ylidemokratisoinnilla parane. Taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja Kari Väisänen taas linjasi, että meillä ei ole varaa politisoida komissaarivalintaa.

Eurooppalainen Suomi ry ja sadat muut Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat eri mieltä älykköraadin enemmistön kanssa. Allianssin linjausten mukaan komissaarivalintaa ei ole varaa olla politisoimatta, mikäli EU-politiikan kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä halutaan parantaa kansalaisten silmissä. Toivottavaa olisi, että jo ennen tulevan kevään eurovaaleja Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät nimeäisivät ehdokkaansa komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan toiveen toteutuminen näyttää realistiselta.

Suomessa valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on mennyt ehdotuksissaan vielä tätäkin pidemmälle. Urpilainen heitti toukokuun lopulla keskusteluun ajatuksen – jota hän kutsui koepalloksi – että jatkossa kaikki komission jäsenet valittaisiin europarlamentaarikkojen joukosta. Hänen mielestään se korostaisi komission poliittista luonnetta ja saattaisi samalla lisätä kiinnostusta eurovaaleihin.

Toteutuakseen Urpilaisen ehdotus vaatisi EU-tason päätöksen. Se voi kestää vuosia, mikäli toteutuu sittenkään.

Savon Sanomat tarttui pääkirjoituksessaan Urpilaisen koepalloon ja muistutti, että Suomen ei halutessaan tarvitse jäädä odottamaan koko unionin tekemiä ratkaisuja vaalien mielenkiinnon lisäämiseksi. Myös kotimaisin päätöksin voimme tehdä paljon. Lehden mukaan demokraattisin tapa olisi, että komissaariksi nimettäisiin sen puolueen ehdokas, joka menestyy eurovaaleissa parhaiten. Vaalien kiinnostavuuden lisäämiseksi puolueet voisivat vielä nimetä omat komissaariehdokkaansa jo ennen vaaleja. 

Savon Sanomien ehdottama ratkaisu lisäisi varmasti mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan. Yli puolet vuoden 2012 lopulla julkistettuun Eurobarometriin osallistuneista vastasi, että heidän kiinnostuksensa eurovaaleja kohtaan lisääntyisi, mikäli vaalien tulos vaikuttaisi myös komission puheenjohtajan valintaan. Tämä malli tarjoaisi vielä suoremman keinon vaikuttaa äänestämällä.

Puolueiden pitäisi kuitenkin toimia nopeasti, jotta sopimus saataisiin aikaan vielä ennen ensi kevään vaaleja. Veikkaanpa, että intoa nykyisen ”herrasmiessopimuksen” purkamiseen ei löydy. Sen sijaan tulemme kuulemaan paljon tyhjää puhetta eurovaalien äänestysaktiivisuuden nostamisen tärkeydestä. Valitettavasti politiikka ja arkijärki kulkevat usein eri polkuja.